Salzburgin kunnat: Pienin velka koko Itävallassa!
St. Johann im Pongaulla on vähän velkaa, ja se on yksi Itävallan 53 kunnasta, joilla ei ole velkaa.

Salzburgin kunnat: Pienin velka koko Itävallassa!
Aikana, jolloin monet itävaltalaiset yhteisöt kamppailevat velkojen kanssa, Salzburg erottuu edukseen huomattavan alhaisella velalla asukasta kohden, vain 862 euroa asukasta kohti. Salzburg24 mukaan Salzburgin kunnat voivat katsoa takaisin Itävallan velkaantuneisuuden vuoristoon, kun taas velkaantuminen on yleisesti positiivista. 23 miljardia euroa.
Jos tilannetta tarkastellaan tarkemmin, käy selväksi, että vain 53 Itävallan yli 2 000 kunnasta on täysin velattomia. Näitä ovat muun muassa St. Johann ja Bischofshofen Salzburgissa, joita pidetään parhaina esimerkkeinä terveestä rahoituspolitiikasta. Muihin liittovaltioihin verrattuna tilanne näyttää kuitenkin vähemmän ruusuiselta: Vorarlbergin velka asukasta kohden on 2 913 euroa, seuraavaksi tulee Steiermark 2 718 eurolla ja Ala-Itävalta 2 182 eurolla.
Suurimmat velat Wienissä ja Vorarlbergissä
Erityisen silmiinpistävä tilanne on Wienissä, jossa 5 278 euron asukaskohtainen velka ei ole suoraan vertailukelpoinen, koska pääkaupunki on sekä liittovaltio että kunta. Hämmästyttävää on, että lähes puolet kuntien kokonaisvelasta, eli 10,2 miljardia euroa, on velkaa Wienille. Lisäksi Vorarlbergin Warthin kunta, jonka velka on huimat 43 957 euroa asukasta kohden, osoittaa, että asiat ovat taloudellisesti vaikeita jopa Itävallan vähemmän lumoavissa kolkissa.
- Kaisers in Tirol: 27.242 Euro
- Lech: 27.052 Euro (einzige Gemeinde mit über 1.000 Einwohnern unter den zehn am höchsten verschuldeten Gemeinden)
Tämä korkea velkaantuminen voi johtua monista eri tekijöistä, mukaan lukien taloudelliset olosuhteet, yhteisön koko ja rahansiirrot valtioille. Liittovaltioiden taloudelliset vaatimukset yhdessä korkeampien infrastruktuurikustannusten kanssa aiheuttavat paineita monille kunnille ja lisäävät siten niiden velkaa.
Katsaus taloudelliseen tilanteeseen
Kaiken kaikkiaan Itävallan kunnat kamppailivat yli kahden miljardin euron vuotuisen alijäämän kanssa vuosina 2023 ja 2024, mikä vastaa noin 0,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämä on vastoin vakaussopimusta, jonka mukaan alijäämän enimmäismäärä on 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen ja jonka noudattaminen on ollut viime vuosina yhä kyseenalaisempaa. Kuntien velkaa pystyttiin pienentämään jonkin verran vuonna 2024, mutta se pysyi silti tavoitearvon yläpuolella, kuten Die Presse huomauttaa.
Grafiikka vuodelta 2023 havainnollistaa hyvin vaihtelevia lukuja ja talouden monimutkaisuudesta johtuvia vaikeuksia erityisesti suhteessa Wieniin, jossa on suoritettava lukuisia tehtäviä sekä paikallisesti että valtakunnallisesti.
Tulevat vuodet näyttävät, miten kuntien taloustilanne kehittyy ja voiko Salzburgin terve esimerkki omaksua myös muut kunnat. Lakisääteisten vaatimusten noudattaminen ja taloudellisten resurssien tietoinen käyttö olisivat menestyksen avain.